Pages

Koti-ikävästä

lauantai 6. joulukuuta 2014



Sitä ollaan taas takaisin Tallinnassa, viime viikonlopun visiitti kotikonnuille meni taas aivan liian nopeasti.  No nyt enää tasan kaksi viikkoa kun ollaan jo joululoman vietossa, eli maaliviiva tämän lukukauden osalta häämöttää jo lähellä.. Mutta sitä ennen on tietysti vielä muutama tentti ja essee selvitettävänä :D No kyllähän ne tässä menee kun tietää, että kohta ollaan lomalla!
Niin kuin viime kerralla kirjoitinkin, että tämä periodi on ollut vähän mälsä ja siihen lisättynä tämä pimeys ja harmaus, niin pakko myöntää, että hieman on ollut koti-ikävä. Taisi olla nyt ensimmäinen kerta kun ei olisi niin huvittanut lähteä tänne takaisin. Toisaalta sitten laivan saapuessa Tallinnaan oli ihan hyvä fiilis, enkä nytkään ole mitenkään huonolla tuulella ollut.
Aiheesta on tullut juteltua nyt muidenkin kanssa, ja tuntuu tämä loppuvuosi aiheuttaneen vähän samoja oireita yhdelle jos toisellekin. Mutta toisaalta niinhän sitä sanotaan, että uuteen maahan muutettaessa, pahin koti-ikävä taitaa tulla juuri muutaman viikon tai kuukauden alkuinnostuksen jälkeen. Tykkään lukea paljon ulkosuomalaisten blogeja, juuri kaikkien arkipäiväisten asioiden ja ajatuksien takia, löytyykö sieltä paljon yhtäläisyyksiä omiin fiiliksiin tai eroja.




Katsoinkin mitä esimerkiksi Wikipedia sanoo aiheesta Kulttuurishokki:

Kulttuurishokkiin on määritelty neljä eri vaihetta:

1. Kuherruskuukausi: Uuteen kulttuuriin saavuttaessa innostus nähdä ja kokea kaikki ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Vieras kulttuuri nähdään hyvässä valossa huomaamatta sen huonoja puolia.

Totta, ekat viikot juostiin innoissaan ympäri kaupunkia tukka putkella. Mutta toisaalta tätä tulee kyllä vieläkin harrastettua, tosin harvemmin :D Tähän voisin myös mainita surullisen kuuluisan keittiön lavuaarini, aluksi se vähän huvitti kun koko homman hoitaminen huoltoyhtiön kanssa oli hankalaa tai muutenkin kun jotkut aisat eivät vaan ottaneet onnistuakseen, eikä aiheuttanut ärsytystä kumma kyllä.

2. Shokin kynnysvaihe: Pienet asiat alkavat ärsyttää ja uuden kulttuurin huonot puolet ja käytännön ongelmat tulevat esiin. Väsymys, masennus ja koti-ikävä ovat tämän vaiheen yleisiä oireita.

Lavuaari-episodi on alkanut ärsyttää ihan huolella, luvataan sitä ja tätä ja sitten ei kuitenkaan tapahdu mitään ja kun yrität selvittää asiaa, saat vain hankalan ihmisen leiman otsaasi ja töykeää "palvelua". Tulee ihan sellainen olo, ettei jaksaisi enää yrittää edes hoitaa koko hommaa. Sitten ei tarvita kun joku toinen pieni vastoinkäyminen niin helposti kiroaa ääneen että "tää on niin tätä Viroa!".

3. Sopeutuminen: Vähittäinen oppiminen, toimeentuleminen erilaisissa tilanteissa ja ymmärrys toimintatapojen syistä auttavat sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Olo alkaa tuntua kotoisammalta ja kommunikaatio-ongelmat vähenevät. Yleinen uudesta kulttuurista johtuva stressi vähenee.

Toisaalta voisin sanoa, että tähänkin vaiheeseen ollaan alettu päästä. Ei ole enää niin vaikeaa ennakoida tiettyjä tilanteita arjen asioiden hoitamisessa. Toisaalta ymmärrän kyllä, miksi täällä ihmiset toimii niin kuin toimii. Aika moni juttu selittyy ihan tämän maan lähihistoriallakin. Eikä se ole näiden ihmisten vika. Välillä kaikki on niin modernia ja sitten yhtäkkiä tuleekin aikamoiset neukku-vibat.

4. Paluushokki: Paluu omaan kulttuuriin voi aiheuttaa suuremman shokin kuin kulttuurishokki vieraassa kulttuurissa. Uudelleensopeutuminen omaan kulttuuriin voi viedä aikaa vieraassa kulttuurissa kertyneiden kokemusten ja mahdollisesti muuttuneen omakuvan vuoksi

Jännä nähdä miten voimakkaasti tämä vaihe tulee sitten joskus, kuitenkin aika paljon tulee Suomessa aikaa vietettyä ulkosuomalaiseksi. Ehkäpä tätäkin on lievästi havaittavissa Suomi-reissuilla, kun tulee vertailtua näitä kahta maata. Täällä on toisaalta jonkin verran samaa kuin Suomessa, mutta toisaalta aika vähän. Mitä nyt voin sanoa vain tämän vajaan neljän kuukauden mittaisen asumisen perusteella. Siitä voisinkin tehdä ihan oman postauksen.

Mielestäni on hyvä, että näitä juttuja aktiivisesti miettii. Mistä kaikki fiilikset johtuu ja voisikohan tehdä jotain asialle. Ainakin melko säännöllinen arki on itselleni tärkeää, ne perusjutut, oli sitten Suomessa tai täällä. Viihtyisä koti ja ystävät. Oon tavannut täällä aivan ihania tyyppejä, joiden kanssa on mukava viettää aikaa ja tehdä kaikkea kivaa. Ettei jää aivan kotiin möllöttämään, mihin kyllä välillä itsekin sorrun kotihiirenä. Sopivasti tekemistä ja samalla myös rentoutumista. Kannattaa yrittää mennä hieman oman mukavuusalueenkin ulkopuolelle, mutta koittaa hyväksyä myös ne omat luonteenpiirteensä. Itse ainakin olen hyväksynyt sen, ettei minusta tule hetkessä mitään koko ajan pulputtavaa small talkkaajaa, mutta pikku hiljaa sitä voi haastaa itseään tuossakin asiassa. Ettei mieti jatkuvasti, että "pitäisi olla sitä ja tätä ja tuota" ja stressaa koko ajan enemmän ja enemmän, menee vaan rohkeasti eteenpäin ja yrittää parhaansa.

Oon myös miettinyt paljon sitä, minkälainen persoona olen ja miten se istuu tänne, ja mitä jos muuttaisin johonkin toiseen maahan, miten sopeutuminen sitten eroaisi? Entä jos olisi pitempi välimatka, ja tietäisin, että en jostain syystä pääsisikään Suomeen tuosta noin vaan ja näin useasti. Siinä mielessä onhan tämä Viroon muutto helpompi askel kun maapallon toiselle puolelle lähteminen. Ja sekin vaikuttaa paljon, että Lappeenranta on tosi tärkeä paikka itselleni, eikä minua ole ärsyttänyt yhtään siellä käyminen ja oleminen. Siellä on perhe, sukulaiset ja ystäviä, sekä paljon rakkaita paikkoja. Jos nämä asiat olisi enemmän "ripoteltu" ympäriinsä, niin tilanne olisi aivan toinen. Vaikka omat juuret on aika tiukasti kotikonnuilla niin, ei tänne muutto toisaalta kauhistuttanut. Tähän on auttanut sekin, että on pienestä pitäen saanut matkustella paljon. Moni ystävä on ollut/on paljon kauempana pitempiä aikoja, niin se sellainen luotto on itselläänkin, että kyllä kaikesta selviää, oli sitten missä vaan. Ei sitä sillä tavalla vaivaa päätään asialla. Ja aina pääsee takaisin Suomeen jos tulee oikein tiukka paikka. Mutta kaikista keittiön lavuaareista ja ärsytyksestä huolimatta, kyllä täällä on nyt hyvä olla. Tai että kannatti lähteä. Ja kovasti suosittelen kokeilemaan jos ei ole sitä tehnyt ja tilaisuus tulee. Itselleni on kyllä nyt jo selvää, että Viro on vain tämä kolmen vuoden välietappi, mutta ei varmasti ainut maan missä tämän ja Suomen lisäksi tulen asumaan, toivottavasti!

Ei ollut tarkoitus tänään edes kirjoittaa tästä aiheesta, mutta kerrankin sitä vain alkoi tekstiä näköjään tulemaan. Ja kiva myöhemmin sitten lukea, mikä on muuttunut matkan varrella. En varmaan muistaisi yhtään näin tarkasti, miettisin vaan että "oli vissiin ihan kivaa ja kaikki meni ok"... Tänään, Suomen Itsenäisyyspäivänä onkin hyvä hetki miettiä näitä asioita. Vaikkei Suomi mikään täydellinen maa olekaan, niin kyllä sitä jo tämän syksyn aikana on tullut entistä kiitollisemmaksi, että se on kotimaani.
Olisi kiva kuulla myös muiden kokemuksia aiheesta, joten jättäkää ihmeessä kommenttia jos siltä tuntuu :)!

Hyvää Itsenäisyys päivää kaikille! Täälläkin katsotaan Linnan Juhlia tänään ja heilutellaan Suomen lippuja.

Pari kuvaa vielä viime kesältä, niistä tärkeistä paikoista.









Marraskuun kuulumisia

keskiviikko 26. marraskuuta 2014


Ihan hurjaa vauhtia menee tämä vuosi kohti loppuaan. Jouluun on alle kuukausi ja lomaan aika lailla tasan kolme viikkoa! Tuntuu, että aika kuluu nopeasti, mutta toisaalta taas matelee, kiitos tämän periodin vähän ei-niin-kiinnostavien kurssien ja tuon ulkona vallitsevan pimeyden. Olisin valmis kömpimään talviunille karhujen kanssa. Ketutusta on lisännyt myös talon huoltoyhtiön kanssa taisteleminen - opettelen kohta itse korjaamaan lavuaarini. No onneksi loma alkaa olla niin lähellä ja luvassa on vielä mm. miniloma Suomessa ja parit pikkujoulut, että eiköhän tämä tästä!
Nyt kun koulussa on ollut vähän rennompi jakso verrattuna edelliseen, niin on ollu hyvin aikaa majoittaa ystäviä Suomesta täällä viimeiset pari viikonloppua! Paljon ulkona syömistä ja kaupungilla kiertelyä ystävien kanssa on tehnyt tosi hyvää.
Viime perjantaina tänne satoi sopivasti ensilumi Raekoja Platsin joulutorin avajais-päivänä! No, nyt on nekin lumet jo sulaneet pois, mutta kyllä näytti sen päivän tai kaksi niin ihanalle vanhassa kaupungissa :) Sunnuntaina sitten saikin siirtyä kumppareihin..

Viime sunnuntai

Paria uutta ravintolaa tuli testattua tässä viime viikkojen aikana, sekä pari vanhaa lempparia todettua taas hyviksi. Viime lauantaina oltiin varattu pöytä Restoran Spotista, joka vaikutti listan perusteella todella hyvälle, olisin voinut tilata melkein mitä vain. Alku-ja pääruoat olikin oikein hyviä kaikkien meidän neljän mielestä, harmi vaan, että jälkiruoat ei yltäneet lähellekään niiden tasoa. Palvelu oli kuitenkin oikein ystävällistä ja tunnelma mukava. Voisin kyllä kuvitella meneväni uudestaan, ehkä sitten saattaisin sitten sen jälkkärin syödä vaikka viereisessä Chocolaterie Pierressä.

Alkuruokana grillattua lohta ja pääruokana pork belly

Sunnuntaina käytiin yhdessä omista lemppareistani, eli Rataskaevu 16:sta ! Oo ollu monta kertaa myöhässä pöytävarauksieni kanssa ja koitettu ilmankin päästä silloin tällöin, mutta nyt osui vasta vapaa pöytä ja aika kohdilleen. Ravintola ei ole mikään fiini paikka, vaan rento ja viihtyisä, ja siellä on aina tullut saatua todella hyvää palvelua. Ruoka on hinta-laatu-suhteeltaan todella hyvää, ei mitään piiperrystä tai kikkailua(mikä on kyllä tietyissä tilanteissa hyvää sekin), vaan ehkä enemmän yksinkertaista ja maukasta. Voin kyllä lämpimästi suositella! Omien kokemusten perusteella kehottaisin myös viikonlopuksi varaamaan pöydän ainankin viikkoa ennen ja arkipäivällekin hyvissä ajoin.



Pari viikkoa sitten sunnuntaina käytiin myös Kohvik Sesoonin brunssilla. Tallinnassa ei kovin montaa paikkaa ole, mistä buffet-tyyliin tarjoillaan brunssia, joten Sesoon oli kyllä tupaten täynnä. Täältä löytyy ravintolan instagram, josta voi käydä ihastelemassa, minkälaista tarjottavaa sieltä löytyy! Itselläni ei ole valitettavasti yhtään kuvaa sieltä. Kyseessä ei ole tarjottavien osalta mikään ihan perinteinen brunssi, vaan pöydästä löytyi suurimmaksi osaksi sellaista, mitä itse ainakaan en ilman maistamista täysin tunnistanut. Me oltiin oltu vielä lauantaina vähän humputtelemassa, niin kaikenlaiset lohitartarit ja maksaviipaleet oli ehkä siinä kohtaa vähän liian jänniä :D On ollut kyllä puhetta käydä uudella visiitillä pian. Brunssi maksaa aikuiselta 12e ja Kohvik Sesoon sijaitsee Kalamajassa pienen kävelymatkan päässä osoitteessa Niine 11.

 Kauppakeskus Solariksen ylläkerrasta löytyy Kohvik Komeet, mikä on tunnettu kakuistaan.

 Nää on nää yhteiskuvat vähän tällaisiä.. :D

Törsäsin tänä vuonna talvitakkiin, eikä ole tarvinnut palella.

 Tän vuoden ekat joulutortut nam.

Iltapalat Sushi Plazasta


Kadriorg
Eräs valoilmiö näyttäytyi myös täällä..

 
One Republic Saku Suurhallissa 11.11 Lauran kanssa.(kuva lainattu Lauralta!). Ihan mieletön keikka!
 
Nyt alan kaivamaan matkalaukkuja varastosta ja pakkaamaan huomista Suomeen lähtöä varten. Pitää koittaa viedä nyt jo joululomaa varten tavaraa kotiin, varsinkin kun ollaan lähdössä sitten uuden vuoden viettoon Rukalle kavereiden kanssa ja sinne tarvitsee kaikenlaista mukaan... Odotan kyllä sitten innolla Tallinnaan paluuta ensi vuonna kaikkien kantamuksien kanssa...



Kassikohvik Nurri - Kissakahvila Tallinnassa

perjantai 21. marraskuuta 2014

Oli jäänyt luonnoksiin, niin hieman myöhässä tulee tämä postaus :)
Tallinnaan avattiin lokakuun lopulla kissakahvila, Kassikohvik Nurri, jossa käytiinkin Villen kanssa avakaisviikolla kissoja silittelemässä . Kahvila sijaitsee aivan Stockmannia vastapäätä osoitteessa Tartu mtn 24. Sisään astuattaessa odotetaan ensin tuulikaapissa , että henkilökunta tulee avaamaan oven, jotta kissat eivät pääse vahingossa livahtamaan ulos. Heti aluksi annettiin luettavaksi menun mukana tulevat "säännöt",  mikä on ok ja mikä ei. Esimerkiksi kissoille ei saa antaa itse tuotuja herkkuja, vaan kahvilasta voi ostaa erikseen "annoksen" kissalle.


Tila itsessään on valoisa ja avara, sisutus ja kalusteet yksinkertaiset hygieniasyistä. Kahvila-tilan lisäksi kissoilla on käytävä "takahuoneeseen", jossa saavat olla myös täysin rauhassa. Suurin osa kissoista taisi kyllä oleilla kahvilan puolella kun me kävimme ja sinne olikin rakennettu mm. katon rajaan kiipeilyreittejä ja nukkumapaikkoja. Moni kissoista viihtyi ikkunalaudoilla seuraamassa kadun vilskettä ja seuraamassa asiakkaita. Osa kissoista oli seurallisia ja osa pysytteli matkan päässä, oli oikein hauska seurata minkälaisia persoonia kahvilassa asusteli. Kahvilan ideahan on myös se, että jos sieltä löytää kivan kaverin, niin kissa on mahdollista adoptoida itselleen :) Laskun mukana maksetaan myös per henkilö viiden euron "kannatusmaksu", opiskelijoilta veloitetaan 2,5e, enkä tietenkään sitä muistanut kysyä, joten kahdesta kahvista 15e lasku tuntui hieman opiskelijan lompakossa. Mutta tosiaan opiskelija-alennuksen saa kyllä!  Nythän myös Tampereella on käsittääkseni avattu Suomen ensimmäinen kissakahvila?



Tästä pääset kahvilan facebook-sivuille. Nyt-liite kirjoitti hetki sitten myös jutun täällä

Ja huom! Ulkoasu vaihtui hetki sitten, joten hieman vielä hienosäätöä edessä, joten älkää ihmetelkö, jos ei ole kaikki ihan kohdillaan vielä :) ! Palailen kuulumisten kanssa viikonloppuna.

Kuulumisia ja muutama ravintolavinkki

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Tällä viikolla alkoikin tämän semesterin toinen puolikas, eli ensimmäinen tenttiviikko on nyt takana. Heti viimeisen kokeen jälkeen reilu viikko sitten suuntasin samantien juoksujalkaa laivaan ja pidennetyksi viikonlopuksi Lappeenrantaan. Matkustus ei sujunut aivan ongelmitta tällä kertaa, meinasin menomatkalla myöhästyä junasta kun laiva oli ensin myöhässä, ja tulomatkalla sitten vastaavasti juna oli sen verran myöhässä ja myöhästyttiin Villen kanssa laivasta... Vähän liikaa sydämentykytyksiä tälle reissulle. Suomi-loma oli vähän turhan kiireinen, ei oikein ollut rentoutunut olo Tallinnaan palatessa kaikkien myöhästymishässäköiden jälkeen. Tottakai oli kyllä ihana ehtiä nähdä paljon ystäviä ja perhettä! Olin la-su joogakurssillakin vähän ajatukset ihan jossain muulla kuin harjoituksen tekemisessä. Muutaman tunnin olisin toivonut lisää päiviin, vaikka kelloja toki käännettiinkin tunnilla taaksepäin ;D



Tämä viikko on ollut nyt onneksi vähän rennompi, kun luentoja oli vain kolmena päivänä, eikä ollut mitään koulujuttuja rästissä. Äiti ja iskä tulivatkin Tallinnaan keskiviikkona käymään yhdeksi yöksi. Ilmat suosi kerrankin ja nautittiin oikein aurinkoisesta päivästä, hyvästä ruuasta ja ravintolavalinnatkin osuivat nappiin myös tällä kertaa!
Lounaspaikaksi valikoitui Telliskivessä Bar & Bistro Kukeke, kun käytiin siellä samalla kiertelemässä kaupoilla.Lounasaikaan paikka oli lähes täynnä, mutta saatiin onneksi pöytä.  Söin itse savulohisalaatin, muut ottivat kanaschnitzelin, friteeratun halloumisalaatin ja burgerin, ja oltiin kaikki todella tyytyväisiä annoksiimme.  Myös palvelu oli hyvää ja tykkäsin kovasti ravintolan sisustuksestakin. Eli suosittelen kyllä piipahtamaan jos Telliskivessä päin liikkuu, Kukeke löytyy Home Artin ja Reval Cafen vastapäätä tien toiselta puolelta.


 Sunny Tallinn.

Illaksi olin varannut meille paljon kehutusta Kolm Sibulat-ravintolasta pöydän. Se oli sijoittunut juuri julkaistussa Viron parhaat ravintolat 2014- listalla sijalle 13, eli odotukset olivat korkealla. Olin lukenut kehuja varsinkin ribseistä, joten niitä oli testattava. Ja voi että, ne olikin parhaat ribsit ikinä! Myös niiden kanssa tarjoiltu tulinen kaali-kimchi oli ihan huippuhyvää. Söin itse pääruoaksi kania, mikä oli annoksena kaikin puolin vähän ehkä mietoa omaan makuuni,  mutta ei se missän tapauksessa huono ollut. Maistoin myös iskän tilaamaa ankkaa, mistä tykkäsin ihan hirveästi. Äiti ja Ville valitsivat molemmat kanaschnitzelit, jotka olivat myös oikein maistuvia. Jälkkäriksi otin itse tiramisun marjoilla, mikä oli oikein hyvä, mutta Villen suklaakakku kyllä aiheutti hieman annoskateutta... Kaikinpuolin vahva suositus tällekin ravintolalle, palvelu oli hyvää ja ruuat ehdottomasti hintalaatu-suhteeltaan todella hyviä!

Ne ihanat ribsit.

 Kanaschnitzeliä ja ankkaa

 Ankka-annos, jonka luokse palaan vielä :D


Jälkkärit ja jänis.

Perjantaina oli luvassa meidän ainejärjestön järjestämät Halloween-juhlat, johon kävin vuokraamassa aasi-asun itselleni. Oltiin aluksi porukalla erään kaverin kotona, mistä jatkettiin sitten juhliin. Itsekin olin ensimmäista kertaa täällä Tallinnassa jopa vähän pitempään baarissa (t. kotihiiri) ja olikin superkiva ilta. Maanantaina on "heti perään" haalareitten launch partyt, mikä vähän hirvittää kun minulla ei todellakaan ole ollut tällää mikään bilevaihde päällä :D


 Aasin näköisenä kotiin kävellessä sai paljon yllätyshalauksia matkan varrella :D

Kirjoitinkin viime kerralla Tallinn Restaurant Weekistä, mihin saatiin ostettua siis muutama lippu. Eilen käytiin syömässä Cru-ravintolassa lounas 10 eron hintaan. Pääruokana oli "Brave Heart" mikä osoittautui lipun ostamisen jälkeen nopealla googlettamisella vasikan sydämmeksi. Sen lisukkeena kermaista sipuli-confitia(onkohan tälle joku suomennos?), miniperunoita ja ramson-kastike. Jälkkäriksi oli uunijäätelöä, omenaa ja nougat crispejä. Voisin sanoa, että paras jälkkäri minkä olen ikinä syönyt! Molemmat annokset olivat sellaisia, mitä tuskin olisi ikinä tullut listalta tilattua, joten olin tyytyväinen, että päädyttiin ostamaan lounaslippu tänne. Cru'takaan ei ole turhaan kehuttu, nimittäin se oli 11. sijalla Viron parhaat ravintolat- listalla. Se oli selkeästi hienompi paikka, missä ollaan täällä aiemmin käyty, palvelu ja ruoka oli ihan erinomaista. Ehdottomasti vierailtava joskus uudestaan.
Jälkkäristä ei tullut otettua kuvaa, se katosi alta aikayksikön parempiin suihin :)
Minusta on muutenkin vähän kaksipiippuinen juttu tämä ruoka-annosten kuvaaminen, koska en halua, että ruokaseurani joutuu odottelemaan kun yritän ottaa näitä suttuisia kuvia puhelimellani :D Mutta taas toisaalta kyllä kauniista annoksista on kiva ottaa kuvia, jotka toivottavasti edes vähän on eduksi.
Ensi viikolla on vielä Ravintolaviikon illallisen vuoro, sekä saadaan vieraita Suomesta viikonlopuksi kylään. Täällä jatkuu nyt sunnuntain vietto salin ja kotona loikoilun merkeissä :) 
Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!



TALLINN RESTAURANT WEEK 2014

tiistai 21. lokakuuta 2014



Seuraavaksi luvassa vähän  menovinkkiä, jos joku on suuntaamassa Tallinnaan 1.-7.11, nimittäin silloin vietetään neljättä kertaa Tallinnan ravintolaviikkoa. Tapahtumaan osallistuu tänä vuonna 44 Tallinnan parasta ravintolaa ja se tarkoittaa sitä, että osallistuvat ravintolat tarjoavat ostettavaksi lounasmenun(2 ruokalajia) kymmenen euron hintaan, sekä illallismenun(kolme ruokalajia) 20 eurolla. Pöytävaraukset tapahtuvat ainoastaaan netin kautta eli ostetaan lippu ravintolaan(tai ravintoloihin) lounas ja/tai illallismenuuseen, viimeistään päivää ennen haluttua varausta ja varaussivu aukeaa 25.10. Menut on julkaistu tapahtuman nettisivuilla ja niitä on kuvattu sivuilla seuraavasti: " The meals are set menus based on dishes from the restaurants’ à la carte selection and will represent the style of each restaurant. As much as possible, the dishes will make use of fresh, local ingredients.".

Menuja on tullut silmäiltyä kuola valuen tässä tenttiin lukemisen ohessa ja aivan varmasti tulee ostettua useampi lippu tuolle viikolle. Tässä onkin hyvä tilaisuus päästä kokeilemaan huokeaan hintaan useampaa hyvää ravintolaa!
Tästä pääset myös tapahtuman Facebook-sivuille.

(Kuva: Tallinn Restaurant Week)

Vantaa Maraton 2014

maanantai 13. lokakuuta 2014




Eilen oli aika upea päivä, juoksin nimittäin ensimmäisen puolimaratonini Vantaalla! Juoksin yhdessä kummitätini Annen ja hänen toisen kummityttönsä Lauran kanssa. Meille kummitytöille tämä oli ensimmäinen puolikas, itse kummitäti on kyllä juossut maratonejakin :) Tavoitteena meillä oli päästä maaliin ja nauttia juoksusta ja molemmat tavoitteet täyttyivätkin! Jäi niin hyvä fiilis, että ei varmasti ollut viimeinen kerta tämä. Reitti oli mukavan tasainen ja se siis kierrettiin puolikkaalla kaksi kertaa. Juoksukeli oli todella hyvä: n. 10 astetta lämmintä, pilvistä ja tyyntä.
Olin ehtinyt sen syyskuisen, vajaan kolmen viikon flunssan jälkeen juosta vain 5 lenkkiä, mitkä oli tuntuneet välillä aika tahmeille, joten jännitti jonkin verran... Onneksi kevät ja koko kesä tuli juostua melko säännöllisesti, tosin vailla mitään sen kummempia "ohjelmia" kunhan tuli nautittua kesäsäästä lenkkipolulla. Eli pohjana oli noin 5 kuukautta 2-3 lenkkiä viikossa, enkä kokenut, että olisin missään hirveän hyvässä juoksukunnossa. Sitä ennen kärsin varmaan vuoden sitkeästä penikkataudista, mikä lähti kun hankin Zero Pointin kompressiosäärystimet, sen jälkeen ei ole ollu mitään oireita!
Toukokuun alussa juoksin 16km Extreme Runin, mikä oli aika rankka kokemus monesta eri syystä, mutta nyt sain edellisenä päivänä tankattua kunnolla ruokaa ja eilisaamuna ensin kotona aamupala ja vielä toinen Helsingissä Minnan kanssa ennen Vantaalle siirtymistä. Joten se puoli oli tällä kertaa kunnossa.

No eilen kuitenkin oli tosi virkeä olo ja ensimmäiset noin 12km tuntui superhyvälle ja meni kevyesti, mistä olin aika yllättynyt :D Oli niin kiva juosta. Sen jälkeen alkoikin kolottamaan lonkkia ja selkää, mikä on aiemminkin pidemmillä lenkeillä käynyt. Meillä pysyi kuitenkin hyvä rytmi koko ajan ja samaa vauhtia juostiin alusta loppuun. Maaliin päästessä oli kyllä niin itsensä ylittänyt olo! Ja paljon enemmän koski omasta mielestäni niveliin kun lihaksiin, sama juttu tälläkin hetkellä. Sen verran tuli hartioitakin jännitettyä, että sain kunnon päänsäryn tälle päivälle aikaiseksi. Ja kävely on sen verran tyylikästä ja nautinnollista, että taidan odottaa pimeää enne kuin lähden huojumaan kauppaa kohti :D Huomenna taidan lähteä testaamaan salin kylpyläosaston, se tekee varmaan hyvää nyt.
Joka tapauksessa, KANNATTI lähteä, tuntuu että sai  nyt ihan uutta intoa koko juoksuharrastukseen!
Kiitos vielä parhaalle juoksuseuralle :) Oli aika väsynyttä(mutta onnellista!!) tyttöä illa laivassa kohti Tallinnaa, missä oli jo puhetta ottaa uusiksi samalla porukalla ensi vuonna :)
Ja täytyy nostaa hattua maratoonareille, tuntui nimittäin tooodella kaukaiselle ajatukselle, että tuo olisi ollu vasta puoliväli...




HOME SWEET HOME

lauantai 11. lokakuuta 2014

Minulla kävi asunnon suhteen todella hyvä tuuri kun aloin suunnittelemaan muuttoa tänne. Täällä asuvan ystäväni ystävältä oli vapautumassa juuri sopivasti loppukesästä asunto, mikä täytti kaikki odotukset ja vaatimukset, ehkä vähän ylikin... Yhtään kunnollista kuvaa en ollut nähnyt siinä vaiheessa kun ilmoitin asunnon omistajalle, että otan tämän. Onneksi pystyin luottamaan siihen, että tein hyvän diilin! Olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan :D Syksyllä koulujen alkaessa täälläkin alkaa olla pulaa asunnoista tai sitten vastaavasti hinnat alkaa olla kohdillaan... Virossa maksetaan vuokran päälle vielä kommunaal-kulut(vesi, sähkö..), mitkä vaihtelevat vuodenajan mukaan. Oli kiva tietää etukäteen, että ne on tässä talossa kohtuulliset, nimittäin on tullut kuultua kaikenlaisia kauhutarinoita siitä, että onkin tullut talvella yllärinä jäätäviä laskuja kun joku kohta asunnosta vähän vuotaa...
Neliöitä tästä yksiöstä löytyy 38, talo on melko uusi ja asunto hyvässä kunnossa. Aika useasti täällä vuokrataan kalustettuna asunnot, mutta koska minulla oli mahdollisuus tuoda omat tavarat pakettiautola, niin toin.Ainoastaan pöytä ja ylimääräinen tv-taso oli valmiina. Ja pyykinpesukone, mikä on ihan huippujuttu kahden vuoden taloyhtiön pyykkitupa-elämän jälkeen. Kylpyhuonekin on tuplasti isompi kun missään asunnossa, jossa olen aiemmin asunut. Samasta kerroksesta löytyy myös oma erillinen varastohuone häkkivarastojen sijaan.

Ainut miinus taitaa olla tämä minikeittiö... Mutta siihenkin on tullut totuttua jo.


 
Ja tämä upea mikro-uuni-torni :D

 
 Eteinen

Kivointa asunnossa on ehdottomasti koko seinän levyiset ikkunat!

Sijainti on kaikin puolin hyvä, noin viidessä minuutissa kävelee kouluun, laivaterminaaleille ja vanhaan kaupunkiin.  Ja tietysti kaikista tärkeintä on se, että tämä tuntuu niin kodille :)
Gadgetissa oli virhe